Heippa!
Viimeviikko oli ihan hullu, kun meilla oli maanantaista lauantaihin koulua. Se siita kolme paivaa viikoossa =) no ei vaiseskaan! talla viikolla meilla on vaan nelja paivaa koulua ja sit on joku hindu loma, joten meilla on viikon vapaa kolusta torstain jalkeen. Mitas kaikkea me ollaan sitten koulussa thehty? meilla on international tourism managementtia (jossa luennoisija kayttaa koko ajan sanaa my friend, laskettiin yhella luennolla ja saldoksi kerty yli kuusikymmenta kertaa my firend lausahdus). yksi luento on joain indonesian law juttua, jossa yllari yllari en oo kauheen messissa. Sen siaan kulttuuri ja ekonomia kurssit vaikuttavat patevilta opettajineen. Indonesian kielen kurssi on kanssa aika vanka. Aika helppoa ainakin viela toistaiseksi. Keskiviikkona tyopajassa tehtiin kookspalmun lehdista parinteisia hindujuhla koristeita, aika vakertamista taytyy sanoa. Perjantaina kaytiin marketilla ostamassa perinteiset balilaiset asut (johon kuuluu sharong hame, paita ja vyo). (kuvia sitten kun tiedan miten ne pitaa tunkea mun paalle)
Viikonloppuna pidettiin meidan kampalla kaikille poolpartyt. Tan kolmen villan kompleksin omistaa tollanen umpi homo jenkki ja kun kysyttiin et onko ihan jees et tanne tulee joku lahemmas 40 suomalaista niin sen ainoo kommentti oli et onko pojat sopoja? nain meilla. Ne piti viela henkilokunnan bileet samaan aikaan ja grillaili tosi hyva safkaa, josta riitti kaikille jopa meidan vieraille.
Krapulaa mentiin seuraavana paivana potemaan padang padang rannalle, jossa oli vuoden aaltohuippu ja siella oli surffiskabat. Tosi herattiin vasta niin myohaan etta missattiin ne varsinaiset skabat mut jaatiin kattelee ku rohkeimmat meni surffaamaan niihin jattilais aaltoihin. Poispain tultaessa saatiin viela paahamme etta kaydaan matkan varrella kattoo dreamland niminen biitsi. Kerettiin sinne just auringonlaskun aikaan. oli kylla hieno.
torstaina kun alkaa se viikon loma niin on tarkotuksena hyppaa skootterin selkaan ja lahtea kiertamaan koko balin saarta rantateita pitkin, yopya aina random bungaloissa, ehka vahan surffata ja ehdottomasti snorklata.
lisaa taas kohta, yritan laittaa kuvia tanaan tai huomenna =)
sunnuntai 13. syyskuuta 2009
tiistai 8. syyskuuta 2009
Korruptio jyllaa!
Mitas kaikkea onkaan ehtinyt tapahtua... Koulu on alkanut ja ensimmaiset bahasa indonesia tunnit on rammitty lapi. Kauheella vauhdilla mennaan eteenpain ja yritan pysya perassa. Paras tapa on vaan sonkottaa tota kokko indonesiaa vaan kaikille vastaantulijoille. toimii taksikuski nauro ainakin koko matkan ku opiskelin indonesiaa siina sen vieressa =) Kaikkia kivoja kursseja on tulossa, opetellaan soittamaan perinteisia pimputtimia, ostamaan sharong mekkoja, opetellaan paikallisia tansseja ym...
Kuten kuvista jo huomasitte kaytiin tyttojen kanssa moottoripyrilla uluvatussa. temppeli oli ihan sairaan mageella sijainnilla, siella meidan paalle puettiin sharong hameet. Kun ilmeisesti oltiin muuten epakorrektisti pukeuduttu. Samalla reissulla loydettiin tollanen pikkunen biitsi ku itseasiassa etittiin ihan toista biitsia. (kuvissakin oli) Mutta hiton magee oli toikin ranta, aiakin erikoinen. Kaytiin siella viereisella rannalla uimassa ja siina kallion siimeksessa oli todella sootti pikkunen oma surffikylanen. Sielta loyty kaikkea mita surffari voi suinkaan tarvita hyvin kompaktisti. Muutettiin muuten uuteen kamppaan, josta olikin kuvia tossa edellisessa tekstissa. hinta on sellaset 250 euroo (eli aika kallis, mutta ne siivoo jokapaiva petaa ja tiskaa, ei oikeesti tarvis!!!)
Tanaan kaytiin poliisiasemalla hankkimassa ajokortit. Tama vasta olikin mielenkiintoinen prosessi. Taa jamppa joka oli naa mopot vuokrannu meille tuli meidan mukaan, jotta saatais asiat mahdollisimman mutkattomasti sujumaan. No ensin ajettiin sinne poliisilaitokselle hakemaan niita kortteja (joka sinaansa oli jo itsessaan aika koomista) sit se poliisiseta laitto meidat sellaseen tyhjaan huoneeseen ja vei meidan passit kopioitavaksi. Siina sitten istuttiin ja odoteltiin varmaan joku tunti. Aika kuumottava tilanne yleensa tuntee olonsa aika turvalliseks poliisiasemall, mutta taalla painvastoin. No sitten juostiin johonkin toiseen taloon, jossa jonotettiin yhelle kassalle jotain leimaa, seuraavalle kassalle jotain (en ees tiia mita) ja sit jonotettiin kassalle maksamaan (tietysti oltiin jo jouduttu talle poliisille maksamaan jo lahjuksia, jotta ylipaataan saatais se kortti (ja viela kun mulla ja yhella toisella tytolle ei oo hallussa ees minkaan muunkaan kansalaisuuden ajokorttia). No siiteen mentiin takasin taman poliisisedan luokse, jonka valvonnassa tuli suorittaa kirjallinen koe. Taytettiin nimet koepaperiin, jonka jalkeen poliisi ympyroi jokaisen paperista oikeat vastaukset. En ees ikina nahny niita kysymyksia!!! No ei siina viela mitaan. Sit mentiin tahan kaytannon kokeeseen, et osataanko silla mopolla ees ajaa. Mentiin sellasen esteradan luokse ja mopon kyytiin. Ensimmainen meista kaatoi kaikki paitsi yhen tolpan (poliisi vaan nauro ja sano it's ok), seuraava kaato enaa vaan yhen tolpan ja sit ne poliisisedat kyllasty (eika meidan neljan muun tarvinnu nousta mopon selkaan ollenkaan). Sit mentiin seuraavalle tiskille jonottamaan numeroa, sit mentiin seuraavalle tiskille venaamaan et se numero kutsutaan, sit mentii huoneeseen venaamaan et sun nimi kutsutaan ja sit mentiin seuraavaan huoneeseen odottamaan et paasisi ottamaan valokuvan ja sit mentiin seuraavalle tiskille odottamaan lopputulosta! ja siina se oli, ihka oikea balilainen mopokortti ja eipa menny vaan ku 4 tuntia sen saamiseen =) no huh, huh! (toisilla oli menny liki 6 tuntia).
Tultiin sit nalkasina takasin kampille kokkaamaan ruokaa, silla oltiin menty poliisille suoraan koulusta, joten syomisesta oli aivan liian monta tuntia. Kokattiin pastaa ja kastiketta ja paatettiin maustaa se paikallisittain chililla. Olli ihmetteli miksi purkista ei tuu mitaan ja seuraava asia minka kuulen on voi vitt*! no tottakai se maustepurkin kansi oli auennu ja puolet chilipurkista oli meidan kastikkeessa. yritettiin sita epatoivoisesi pelastaa, mutta turhaan. Enpa oo pittkaan aikaan syony noin tulista ruokaa. =)
Jani tennarista on tanaan lentanyt balille ja yritan paasta hanta moikkaamaan heti kuin vain suinkin paasen =) Talla viikolla on 6 paivaa viikossa koulua (ma-la), silla ens kuussa on joku ihmeen loma, ja ne haluu teha ne tunnit vamiiksi sisaan, joten talla viikolla sit ihan oikeesti opiskellaan =)
pai!
Kuten kuvista jo huomasitte kaytiin tyttojen kanssa moottoripyrilla uluvatussa. temppeli oli ihan sairaan mageella sijainnilla, siella meidan paalle puettiin sharong hameet. Kun ilmeisesti oltiin muuten epakorrektisti pukeuduttu. Samalla reissulla loydettiin tollanen pikkunen biitsi ku itseasiassa etittiin ihan toista biitsia. (kuvissakin oli) Mutta hiton magee oli toikin ranta, aiakin erikoinen. Kaytiin siella viereisella rannalla uimassa ja siina kallion siimeksessa oli todella sootti pikkunen oma surffikylanen. Sielta loyty kaikkea mita surffari voi suinkaan tarvita hyvin kompaktisti. Muutettiin muuten uuteen kamppaan, josta olikin kuvia tossa edellisessa tekstissa. hinta on sellaset 250 euroo (eli aika kallis, mutta ne siivoo jokapaiva petaa ja tiskaa, ei oikeesti tarvis!!!)
Tanaan kaytiin poliisiasemalla hankkimassa ajokortit. Tama vasta olikin mielenkiintoinen prosessi. Taa jamppa joka oli naa mopot vuokrannu meille tuli meidan mukaan, jotta saatais asiat mahdollisimman mutkattomasti sujumaan. No ensin ajettiin sinne poliisilaitokselle hakemaan niita kortteja (joka sinaansa oli jo itsessaan aika koomista) sit se poliisiseta laitto meidat sellaseen tyhjaan huoneeseen ja vei meidan passit kopioitavaksi. Siina sitten istuttiin ja odoteltiin varmaan joku tunti. Aika kuumottava tilanne yleensa tuntee olonsa aika turvalliseks poliisiasemall, mutta taalla painvastoin. No sitten juostiin johonkin toiseen taloon, jossa jonotettiin yhelle kassalle jotain leimaa, seuraavalle kassalle jotain (en ees tiia mita) ja sit jonotettiin kassalle maksamaan (tietysti oltiin jo jouduttu talle poliisille maksamaan jo lahjuksia, jotta ylipaataan saatais se kortti (ja viela kun mulla ja yhella toisella tytolle ei oo hallussa ees minkaan muunkaan kansalaisuuden ajokorttia). No siiteen mentiin takasin taman poliisisedan luokse, jonka valvonnassa tuli suorittaa kirjallinen koe. Taytettiin nimet koepaperiin, jonka jalkeen poliisi ympyroi jokaisen paperista oikeat vastaukset. En ees ikina nahny niita kysymyksia!!! No ei siina viela mitaan. Sit mentiin tahan kaytannon kokeeseen, et osataanko silla mopolla ees ajaa. Mentiin sellasen esteradan luokse ja mopon kyytiin. Ensimmainen meista kaatoi kaikki paitsi yhen tolpan (poliisi vaan nauro ja sano it's ok), seuraava kaato enaa vaan yhen tolpan ja sit ne poliisisedat kyllasty (eika meidan neljan muun tarvinnu nousta mopon selkaan ollenkaan). Sit mentiin seuraavalle tiskille jonottamaan numeroa, sit mentiin seuraavalle tiskille venaamaan et se numero kutsutaan, sit mentii huoneeseen venaamaan et sun nimi kutsutaan ja sit mentiin seuraavaan huoneeseen odottamaan et paasisi ottamaan valokuvan ja sit mentiin seuraavalle tiskille odottamaan lopputulosta! ja siina se oli, ihka oikea balilainen mopokortti ja eipa menny vaan ku 4 tuntia sen saamiseen =) no huh, huh! (toisilla oli menny liki 6 tuntia).
Tultiin sit nalkasina takasin kampille kokkaamaan ruokaa, silla oltiin menty poliisille suoraan koulusta, joten syomisesta oli aivan liian monta tuntia. Kokattiin pastaa ja kastiketta ja paatettiin maustaa se paikallisittain chililla. Olli ihmetteli miksi purkista ei tuu mitaan ja seuraava asia minka kuulen on voi vitt*! no tottakai se maustepurkin kansi oli auennu ja puolet chilipurkista oli meidan kastikkeessa. yritettiin sita epatoivoisesi pelastaa, mutta turhaan. Enpa oo pittkaan aikaan syony noin tulista ruokaa. =)
Jani tennarista on tanaan lentanyt balille ja yritan paasta hanta moikkaamaan heti kuin vain suinkin paasen =) Talla viikolla on 6 paivaa viikossa koulua (ma-la), silla ens kuussa on joku ihmeen loma, ja ne haluu teha ne tunnit vamiiksi sisaan, joten talla viikolla sit ihan oikeesti opiskellaan =)
pai!
sunnuntai 6. syyskuuta 2009
kuvia balilta
Menossa kouluun ekaa paivaa, mami kuvassa myos
Niin siina vain kavi
Nykyisen kamppani olohuone
Meitsi punkkaa tossa
Lohoily mesta kampilla
Meidan pooli
Uluvatu
temppeli
me
uluvatu ranta
Biitsi joka loydettiin
keskiviikko 2. syyskuuta 2009
Ensi fiilikset Balilta
Moikka!!
Siita onkin vahan aikaa kun oon viimeksi kirjoittanut, taa alku kun on ollut varsinaista haslinkia. Ensinnakin ma olin varannu mun hostellin vahongossa neljaksi yoksi enka viideksi niin kuin olisi pitanyt, joten vikan yon majotus oli hieman epaselvaa kuala lumpurissa, onneksi kuitenki yksi vieras perui niin sain jaada samaan paikkaan. Toiseksi olin varannut Balin hostellin vahingossa vaarille paiville, joten etsin sitten keskella yota uutta hostellia kun lentoon balille oli jaljella seitteman tuntia. Onneks loytyi mukavan tuntuinen dormi, jonne buukkasin itseni.
Lentokentalle raahauduin aamulla ja tsekkasin itteni koneeseen, hyvin syodyn aasialaisen lentokoneruuan (joskin hyvin tulisen sellaisen) jalkee, otin rinkan hihnalta ja suunistin kohti taksia. Taksin sainkin, mutta silla ei ollut mitaan hajua siita mun hostellin sijainnista niin se dumppas mut jonnekki kadulle, jonka arveli olevan lahella. No mitas siina sitten? Etin rinkka selassa lahimman internetin, jotta saisin tarkemman osoitteen selville. Olin juuri maksamassa nettia, kunnes totesin etta mun rahat on viety!!! Mun taskussa oli ollu pikkunen rahapussi, johon olin vaihtanut 30 US dollaria valmiiksi, josta taksi oli ottanut jo miltein 10 dollaria (joten rahallinen menetys ei ollut suuri, eika lompakossa muuta ollutkaan kun rahaa...) Mutta mites nytten...? Hostelli ties missa ja rupioita taskussa nolla!! Siina hieman panikoituneen nakoisena hotellin tyontekija (internet paikka oli siis hotelli) tarjoitui etsimaan hostellin kanssani, silla hanen tyovuoronsa loppui aivan juuri! No eipa muu auttanut, kuin rinkka selkaan ja mopon kyytiin. Tan Edin kanssa ajeltiin pitkin kutaa varmaan kasi tuntia tuloksetta. Paikkaan ei voinut soittaa silla minulle oli ilmoitettu vain faksin numero. No edin kanssa etittiin faksi paikka ja faksattiin hostelliin. Ilmotettiin faksipaikan puhelinnumero ja pyydettiin etta soittais sinne. No ei kuulunut mitaan, joten lahdettiin taas edin kanssa eteenpain. Pysahdyttiin varmaan miljoonannen kerran kysymaan tiesiko kukaan missa kyseinen hostelli on... ei taaskaan mitaan!! Kohta kuitenkin takaani kuuluu yllattaen aani "are you Sanna?" Siina skootterin paalla istu hostellin omistaja, joka oli saanut faksin ja soittanut sinne, mutta koska ei enaa oltu siella niin se lahti meita siita lahelta ettimaan ja onneksi loysi!!! HUH HUH!! laitoin tipin (us dollareina) edin taskuun ja kiitin tuhannesti. Kiitollisena tsekkasin itseni aivan uskomattoman hienoon hostelliin ja pulahdin altaaseen ja nukuin puhtailla lakanoilla onnellisena.
Seuraavana paivana hankin heti ensimmaisena indo liittyman ja rupesin soittelemaan jengille, missa ne menee. Lopulta tapasin suomalaiset Viivin ja ollin, kaytiin yhessa syomassa ja juomassa bingtangia (paikallista olutta). Siina sitten tavattiin myos kolme helsinkilaista poikaa, jotka on kanssa tulossa kouluun. Lisaksi tavattiin yksi Iida niminen tytto. Idan seta oli tavannut netissa jonkun balilaisen naisen, jonka nimi on Michel ja jonka luona iida asuu. Taa paikallinen nainen on myos talojen valittaja, joten mentiin yhtena iltana sinne istumaan ja juttelemaan mahdollisesta kampasta. Michel tai niin kuin han haluaa itseaan kutsuttavan mami, puhuu hyvaa englantia (silla han on ollut suurlahetystoissa toissa ympari eurooppaa ja talla hetkella valittaa luksus taloja rikkaille). Talot olivat kuitenkin liian kalliita meidan budjetille ja sen han ymmarsi hyvin (hanen tytar opiskelee sveitsin yliopistossa). Han kuitenkin kysyi jos haluisemme muuttaa sinne hanen luokeen asumaan!! No hitto mikas siina, eli talla hetkella asutaan balilaisen naisen kotona, jossa vilisee myos hanen poikansa (tyttoystavinenne ja lapsineen). Aamuisen mami tykkaa laulaa karaokea lujaa (muutaman laulun olen itsellin jo duettona vetany). Iida yrittaa herattaa meita aina aamuisin joogaamaan hanen johdollaan. Itse jaan huomeen iidan kanssa ja toisen huoneen jakavat olli ja viivi. Vuokra on 150 us dollaria kuussa. Aivan loistavaa, meidan naapurit on jo esitelty meille, ja ne on nauranu meidan skootterin harjotteluille, kylan paallikko on tullut jo tervehtimaan meita, ikkunasta nakyy riisipellot ja yksi sika karsinassaan. Taivaalla lentaa paivittain kymmenia leijoja, kukkoja kiekuu (ihan kellon ympari), muita turisteja ei mailla eika halmeilla ja kaikki on niin mukavia.
Kaytiin myos ekan kerran surffaamassa. Otettiin siita rannalta sellaset paikalliset pojat meita opettamaan. Ei maksanu paljoakaan ja kivaa oli. Merivetta ja hiekkaa oli kaikkialla surffauksen jalkeen. Muutamia kertoja hienosti jo liisinkin aallon paalla. Muistoksi tosin sain vekin leukaani ja mojovan mustelman. Pikkasen kirpas, mutta pahasti ei kaynyt... Rapatessa roiskuu, vai miten se meneekaan.
Tanaan oli eka koulupaiva. Orientaatio alko balilaisilla tansseilla ja orkesteri esityksilla. Mitaan ihmeellista uutta tietoa ei saatu, mutta se jatkuu viela huomenna. Sen sain irti etta odotettavissa on ekskurisoita joista yksi suuntautuu bingtang kalja tehtaalle =P
Lisaa taas kohta! Haleja kaikille!
Siita onkin vahan aikaa kun oon viimeksi kirjoittanut, taa alku kun on ollut varsinaista haslinkia. Ensinnakin ma olin varannu mun hostellin vahongossa neljaksi yoksi enka viideksi niin kuin olisi pitanyt, joten vikan yon majotus oli hieman epaselvaa kuala lumpurissa, onneksi kuitenki yksi vieras perui niin sain jaada samaan paikkaan. Toiseksi olin varannut Balin hostellin vahingossa vaarille paiville, joten etsin sitten keskella yota uutta hostellia kun lentoon balille oli jaljella seitteman tuntia. Onneks loytyi mukavan tuntuinen dormi, jonne buukkasin itseni.
Lentokentalle raahauduin aamulla ja tsekkasin itteni koneeseen, hyvin syodyn aasialaisen lentokoneruuan (joskin hyvin tulisen sellaisen) jalkee, otin rinkan hihnalta ja suunistin kohti taksia. Taksin sainkin, mutta silla ei ollut mitaan hajua siita mun hostellin sijainnista niin se dumppas mut jonnekki kadulle, jonka arveli olevan lahella. No mitas siina sitten? Etin rinkka selassa lahimman internetin, jotta saisin tarkemman osoitteen selville. Olin juuri maksamassa nettia, kunnes totesin etta mun rahat on viety!!! Mun taskussa oli ollu pikkunen rahapussi, johon olin vaihtanut 30 US dollaria valmiiksi, josta taksi oli ottanut jo miltein 10 dollaria (joten rahallinen menetys ei ollut suuri, eika lompakossa muuta ollutkaan kun rahaa...) Mutta mites nytten...? Hostelli ties missa ja rupioita taskussa nolla!! Siina hieman panikoituneen nakoisena hotellin tyontekija (internet paikka oli siis hotelli) tarjoitui etsimaan hostellin kanssani, silla hanen tyovuoronsa loppui aivan juuri! No eipa muu auttanut, kuin rinkka selkaan ja mopon kyytiin. Tan Edin kanssa ajeltiin pitkin kutaa varmaan kasi tuntia tuloksetta. Paikkaan ei voinut soittaa silla minulle oli ilmoitettu vain faksin numero. No edin kanssa etittiin faksi paikka ja faksattiin hostelliin. Ilmotettiin faksipaikan puhelinnumero ja pyydettiin etta soittais sinne. No ei kuulunut mitaan, joten lahdettiin taas edin kanssa eteenpain. Pysahdyttiin varmaan miljoonannen kerran kysymaan tiesiko kukaan missa kyseinen hostelli on... ei taaskaan mitaan!! Kohta kuitenkin takaani kuuluu yllattaen aani "are you Sanna?" Siina skootterin paalla istu hostellin omistaja, joka oli saanut faksin ja soittanut sinne, mutta koska ei enaa oltu siella niin se lahti meita siita lahelta ettimaan ja onneksi loysi!!! HUH HUH!! laitoin tipin (us dollareina) edin taskuun ja kiitin tuhannesti. Kiitollisena tsekkasin itseni aivan uskomattoman hienoon hostelliin ja pulahdin altaaseen ja nukuin puhtailla lakanoilla onnellisena.
Seuraavana paivana hankin heti ensimmaisena indo liittyman ja rupesin soittelemaan jengille, missa ne menee. Lopulta tapasin suomalaiset Viivin ja ollin, kaytiin yhessa syomassa ja juomassa bingtangia (paikallista olutta). Siina sitten tavattiin myos kolme helsinkilaista poikaa, jotka on kanssa tulossa kouluun. Lisaksi tavattiin yksi Iida niminen tytto. Idan seta oli tavannut netissa jonkun balilaisen naisen, jonka nimi on Michel ja jonka luona iida asuu. Taa paikallinen nainen on myos talojen valittaja, joten mentiin yhtena iltana sinne istumaan ja juttelemaan mahdollisesta kampasta. Michel tai niin kuin han haluaa itseaan kutsuttavan mami, puhuu hyvaa englantia (silla han on ollut suurlahetystoissa toissa ympari eurooppaa ja talla hetkella valittaa luksus taloja rikkaille). Talot olivat kuitenkin liian kalliita meidan budjetille ja sen han ymmarsi hyvin (hanen tytar opiskelee sveitsin yliopistossa). Han kuitenkin kysyi jos haluisemme muuttaa sinne hanen luokeen asumaan!! No hitto mikas siina, eli talla hetkella asutaan balilaisen naisen kotona, jossa vilisee myos hanen poikansa (tyttoystavinenne ja lapsineen). Aamuisen mami tykkaa laulaa karaokea lujaa (muutaman laulun olen itsellin jo duettona vetany). Iida yrittaa herattaa meita aina aamuisin joogaamaan hanen johdollaan. Itse jaan huomeen iidan kanssa ja toisen huoneen jakavat olli ja viivi. Vuokra on 150 us dollaria kuussa. Aivan loistavaa, meidan naapurit on jo esitelty meille, ja ne on nauranu meidan skootterin harjotteluille, kylan paallikko on tullut jo tervehtimaan meita, ikkunasta nakyy riisipellot ja yksi sika karsinassaan. Taivaalla lentaa paivittain kymmenia leijoja, kukkoja kiekuu (ihan kellon ympari), muita turisteja ei mailla eika halmeilla ja kaikki on niin mukavia.
Kaytiin myos ekan kerran surffaamassa. Otettiin siita rannalta sellaset paikalliset pojat meita opettamaan. Ei maksanu paljoakaan ja kivaa oli. Merivetta ja hiekkaa oli kaikkialla surffauksen jalkeen. Muutamia kertoja hienosti jo liisinkin aallon paalla. Muistoksi tosin sain vekin leukaani ja mojovan mustelman. Pikkasen kirpas, mutta pahasti ei kaynyt... Rapatessa roiskuu, vai miten se meneekaan.
Tanaan oli eka koulupaiva. Orientaatio alko balilaisilla tansseilla ja orkesteri esityksilla. Mitaan ihmeellista uutta tietoa ei saatu, mutta se jatkuu viela huomenna. Sen sain irti etta odotettavissa on ekskurisoita joista yksi suuntautuu bingtang kalja tehtaalle =P
Lisaa taas kohta! Haleja kaikille!
torstai 27. elokuuta 2009
Tunnelmia Malesiasta!
Heippa taas!
Ollaan saksalaisen Kimin kanssa menty yhessa kaikkiin paikkoihin, ku sekin on matkustanut yksin ni on seuraa. Aivan ihana tyyppi!! Pitaa varmaan menna jossain vaiheessa sit Saksaanki kaymaan =) No kuitenki, seuraavana paivana metsastettiin bussia, jolla paasisi Batu nimiseen hindu"temppeliin", joka itse asiassa on sellanen iso luola taynna buddhapatsaita. No sellasta bussia saatiin metsastaa hetki, koska kaikki paikalliset neuvo tietenki erisuuntiin (tyypillista) ja Chinatown ei muutenkaa ole mikaan orginisoitunenin kaupunginosa=) (mutta on muuten yleesa se paikka josta tykkaan eniten, niin on ollu nytkin). Bussimatka makso sellaset 0,2 euroo ja kesti 45 min. Saavuttiin paikanpaalle ja todettiin etta meita odotti vastassa 275 rappusta! Ja tassa kuumuudessa!!! Ei oo muuten mikaan helppo nakki!!! No onneks oon tottunu tahan kuumuuteen todella hyvin (paljo paremmin ku viimeks). Niille jotka ei tieda ni taal on sellaset reippaat 35 astetta paivalla ja sen lisaksi taa ilmankosteus on lahella 100 prosenttia.
Kuitenki se temppeli osottautu kaiken sen vaivan arvoiseksi! Ja mita olisi temppeli ilman sopoja apinoita ja kukkoja? (ne kukot kyl naytti enemmanki joltain karkuun paasseilta uhrilahjoilta). Temppelin jalkeen napattiin yks ruotsalainen poika meidan mukaan (nimea en osaa tavata, se kun sattuu olemaan iranilainen). Kappailtiin ihailemassa KL:n kaupunkia yovalaistuksessa. Juotiin pari kaljaa ja kaytiin kattoo pari moskeijaa (nyt kun on ramadan ni ne ihan kuhisee ihmisia). Egyptista tutut rukouskutsut kaikuu taallakin kaikkialle ja niiden aani on aika rentouttava. Mutta se mista erityisesti digaan on fakta et taal elaa rinnakkain muslimit, hindut, buddhalaiset ja kaikki muutkin. <3
Tarkotuksena oli seuraavana aamuna herata aikasin jo menna petronas tornielle, jonne ne jakaa ilmaisia lippuja. Mut osottaitu kuitenki et oltiin heratty liian myohaan ja oli aivan turhaa lahtea ees kalastelemaan niita, joten uusi yritys myohemmin (pitaa herata joskus kuudelta jos sellasen haluu, niita on vaan 500 ja ilman lippua sinne ei paase). No paatettiin sit Kimin kanssa suunata yhteen puistoon, joka oli yhdistelma huvipuistoa ja vesipuistoa. Etittiin taas bussia chinatownista ja matkustettiin 50 min. Kaytiin sairaan pitkalla riippukeinulla, uitiin, kaytiin huvipuistolaitteissa ym. Ai niin ja pikkumonkija safarilla, tata ei saa unohtaa! (ja siis kuika kadettomia korealaiset voikaan olla? Siin oli sellanen 3 hengen perhe, joka ensin vakuutti etta niitten poika pystyy ajaa sita vempeletta.... no, tietenki se poika ajo sen pain ekaa mahollista puuta (oli naurussa pidattelemista) sen pojan reissu jai sit siihen, sit mentiin sellaseen kapeeseen metsikkoon ajelemaan ja se mutsi ei sinne uskalatanu tulla (ku oli jyrkkia ala ja ylamakia), ja sit se faija viel onnistu slaidaa yhessa ylamaessa ja luisu pois ajokkinsa paalta) Siis ihan oikeesti, ei niita oo niin vaikee kayttaa! Mut mulla ja Kimilla oli hauskaa!
No taalla on satanu miltein joka paivaa 2 tuntii aina viiden ja seitteman valilla. Ja ihan oikeesti tarkotan SATANU!!! Otat sen perus suomen sateen ja kerrot sen kymmenella, niin ja aivan mahtavat salamat ja mika JYRINA! Sita hakeutuu aina pariks tunniksi sisalle odottamaan sateen lakkaamista. Yllattaen oon muutaman kerran eksyny ostoskeskukseen, ostin yhet kengat 5 euroo, korvikset 0,5 euroo ja rannekorun 1 eurolla. Ruokaan ei oo myoskaan menny kauheesti, tossa hostellin naapurissa on tollanen intialais vivahteinen rafla ja siel mun safkat on maksanu 1-0,5 euroo! Et ei paha, ehka ma selviin =P
Tanaan oon kayny petronas torneilla, ne kaks isoo hopeen varista tornia. Ihana mainos video alussa, siita miten hyvaa tyota taa oljyjatti Petronas tekee ja kuinka se takaa tulevaisuuden lapsille hyvaa elamaa!!! Anteeks vaan mut mille tulevaisuuden lapsille, jos ne ei panosta ymparistoon yhtaan??? Aika ironinen video ku rupes sita kelaa =)
Huomenna Balille!! Ja alla kuvia Kuala Lumpurista!
P.S. Karppa ala huoli, mun on pakko tsekkaa noi puut ku niis voi olla jotain tappavia elukoita ennen ku kayn niita halailemassa! =) mut taalla vois harrastaa sellasta JALAN pelia, silla jokainen tie alkaa sanalla jalan....
Ollaan saksalaisen Kimin kanssa menty yhessa kaikkiin paikkoihin, ku sekin on matkustanut yksin ni on seuraa. Aivan ihana tyyppi!! Pitaa varmaan menna jossain vaiheessa sit Saksaanki kaymaan =) No kuitenki, seuraavana paivana metsastettiin bussia, jolla paasisi Batu nimiseen hindu"temppeliin", joka itse asiassa on sellanen iso luola taynna buddhapatsaita. No sellasta bussia saatiin metsastaa hetki, koska kaikki paikalliset neuvo tietenki erisuuntiin (tyypillista) ja Chinatown ei muutenkaa ole mikaan orginisoitunenin kaupunginosa=) (mutta on muuten yleesa se paikka josta tykkaan eniten, niin on ollu nytkin). Bussimatka makso sellaset 0,2 euroo ja kesti 45 min. Saavuttiin paikanpaalle ja todettiin etta meita odotti vastassa 275 rappusta! Ja tassa kuumuudessa!!! Ei oo muuten mikaan helppo nakki!!! No onneks oon tottunu tahan kuumuuteen todella hyvin (paljo paremmin ku viimeks). Niille jotka ei tieda ni taal on sellaset reippaat 35 astetta paivalla ja sen lisaksi taa ilmankosteus on lahella 100 prosenttia.
Kuitenki se temppeli osottautu kaiken sen vaivan arvoiseksi! Ja mita olisi temppeli ilman sopoja apinoita ja kukkoja? (ne kukot kyl naytti enemmanki joltain karkuun paasseilta uhrilahjoilta). Temppelin jalkeen napattiin yks ruotsalainen poika meidan mukaan (nimea en osaa tavata, se kun sattuu olemaan iranilainen). Kappailtiin ihailemassa KL:n kaupunkia yovalaistuksessa. Juotiin pari kaljaa ja kaytiin kattoo pari moskeijaa (nyt kun on ramadan ni ne ihan kuhisee ihmisia). Egyptista tutut rukouskutsut kaikuu taallakin kaikkialle ja niiden aani on aika rentouttava. Mutta se mista erityisesti digaan on fakta et taal elaa rinnakkain muslimit, hindut, buddhalaiset ja kaikki muutkin. <3
Tarkotuksena oli seuraavana aamuna herata aikasin jo menna petronas tornielle, jonne ne jakaa ilmaisia lippuja. Mut osottaitu kuitenki et oltiin heratty liian myohaan ja oli aivan turhaa lahtea ees kalastelemaan niita, joten uusi yritys myohemmin (pitaa herata joskus kuudelta jos sellasen haluu, niita on vaan 500 ja ilman lippua sinne ei paase). No paatettiin sit Kimin kanssa suunata yhteen puistoon, joka oli yhdistelma huvipuistoa ja vesipuistoa. Etittiin taas bussia chinatownista ja matkustettiin 50 min. Kaytiin sairaan pitkalla riippukeinulla, uitiin, kaytiin huvipuistolaitteissa ym. Ai niin ja pikkumonkija safarilla, tata ei saa unohtaa! (ja siis kuika kadettomia korealaiset voikaan olla? Siin oli sellanen 3 hengen perhe, joka ensin vakuutti etta niitten poika pystyy ajaa sita vempeletta.... no, tietenki se poika ajo sen pain ekaa mahollista puuta (oli naurussa pidattelemista) sen pojan reissu jai sit siihen, sit mentiin sellaseen kapeeseen metsikkoon ajelemaan ja se mutsi ei sinne uskalatanu tulla (ku oli jyrkkia ala ja ylamakia), ja sit se faija viel onnistu slaidaa yhessa ylamaessa ja luisu pois ajokkinsa paalta) Siis ihan oikeesti, ei niita oo niin vaikee kayttaa! Mut mulla ja Kimilla oli hauskaa!
No taalla on satanu miltein joka paivaa 2 tuntii aina viiden ja seitteman valilla. Ja ihan oikeesti tarkotan SATANU!!! Otat sen perus suomen sateen ja kerrot sen kymmenella, niin ja aivan mahtavat salamat ja mika JYRINA! Sita hakeutuu aina pariks tunniksi sisalle odottamaan sateen lakkaamista. Yllattaen oon muutaman kerran eksyny ostoskeskukseen, ostin yhet kengat 5 euroo, korvikset 0,5 euroo ja rannekorun 1 eurolla. Ruokaan ei oo myoskaan menny kauheesti, tossa hostellin naapurissa on tollanen intialais vivahteinen rafla ja siel mun safkat on maksanu 1-0,5 euroo! Et ei paha, ehka ma selviin =P
Tanaan oon kayny petronas torneilla, ne kaks isoo hopeen varista tornia. Ihana mainos video alussa, siita miten hyvaa tyota taa oljyjatti Petronas tekee ja kuinka se takaa tulevaisuuden lapsille hyvaa elamaa!!! Anteeks vaan mut mille tulevaisuuden lapsille, jos ne ei panosta ymparistoon yhtaan??? Aika ironinen video ku rupes sita kelaa =)
Huomenna Balille!! Ja alla kuvia Kuala Lumpurista!
P.S. Karppa ala huoli, mun on pakko tsekkaa noi puut ku niis voi olla jotain tappavia elukoita ennen ku kayn niita halailemassa! =) mut taalla vois harrastaa sellasta JALAN pelia, silla jokainen tie alkaa sanalla jalan....
Batu luola
Vasta puolessavalissa portaita !
Temppelin sisalta
Kuala Lumpur torni ja sademetsa
Nakyma KL tornista
Safka mestat
<3 indian food!
Jeps, siella mennaan... (tai lahinna
odotetaan et ne Korealaiset paasis eteenpain)
Petronas tornit kaikessa komeudessaan
Joo siis tornit 295 kertaa korkeemmat ku ma.
Tonista
Kim and me!
tiistai 25. elokuuta 2009
Kodin lammosta Kuala Lumpurin kuumuuteen!
Heippa taas kaikille!
Jos nyt joku ei sita tieda niin lahdin siis vaihto-opiskelemaan Balin valkoisille hiekkarannoille.... eiku siis laadukkaaseen yliopistoon! Tietenkin =) Lukukausi alkaa 2.9., eli aivan kohta, mutta sita ennen tarkotuksena on vierailla Kuala Lumpurissa.
Kotona tunnetilaa ennen lahtoa kuvaa vain yksi sana PANIIKKI! Mihinkas sita on nyt taas ittensa tunkemassa. Tunnelma oli samaa aikaa innostunut ja hieman pelottava. Pakkaamisen jatin sit viimeiseen paivaan (yllattavaa sinaansa), ku ensin olin muutaman paivan tuijottanu sita vaatekasaa ja sit sen vieressa olevaa rinkkaa ja miettiny miten hitossa saan ne tungettua tohon repun pahaseen. Onnistuin kuitenkin voitokkaasti pakkaamisessa. Aiti oli tehnyt makaroonilaatikkoa ja isi ajo lentokentalle.
Lentoyhtio oli Air China mutta kone oli sellanen viihdekeskuksella varustettu finnair. Hetken ehdin jo bilettaa sita viihdekeskuksen olomassa oloa, mutta vain todetakseni etta se sattui olemaan rikki!!! Eika koneessa ollut vapaita paikkoja, no se siita huvista! No nukutaan sitten, herasinki osuvasti aamupalaan ja melkein 8 tunnin lento olikin nopeasti takana. Mitas sitten... ois kaheksan tuntia aikaa hengaa pekingin lentokentalla. Onneks lentokentta ei ollut mitaan tuppukyla kokoa, joten aika siellakin meni nopeesti, joskin mun transit lentojen kaa oli jotain haikkaa, mut en vaan tienny mita ku ne virkailijat puhu vaan kiinaa ja aina kun kysyin niilta jotain ni ne vaan natisti hymyili mulle... Kuitenkin istuin jalleen air chinan koneeseen muutaman nihaon jalkeen ja edessa oli viela kuuden tunnin lento kuala lumpuriin. Lento meni lepposasti silla mun viereen ei tullu ketaan, joten makoilin siina kolmen penkin kohalla ja sujuvasti siestasin (tallaselta pienelta ihmiselta kun se onnistuu niin hyvin) =)
Vasyneena saavuin kentalle ja heitin rinkan selkaan ja suuntasin kohti taksi tolppaa. Oliko ehka maailman mukavin taksikuski... Tuli kaikki nokiat, raikkoset ja hakkiset kylla katettua silla matkalla... Lisaks se selosti mulle kaikkii paikkoja joissa kannattaa vierailla ja malesialaisia tapojakin tuli vahan tutuksi siina samassa... siis mun taksimatka kesti pioltoista tuntia (pelkkaa puhetta). Saavuin hostellille, jossa mut otettiin avosylin vastaan. Paikan omistaa nainen nimelta sohpie, ehka herttasin naikkonen ikina. Mulle naytettiin paikkoja ja opettiin talon tavoille. Ei vasyttany yhtaan niin istuin iltaa tossa terassilla muitten kanssa.
Tanaan on myos ehtinyt tapahtua... mainittakoon ainakin: eksyminen ostoskeskukseen (kannattaa muistaa mista ovesta tuli sisaan), hostellin loytaminen vahingossa (kiitos hyvan suuntavaiston), kameran ostaminen (miks suomessa ei saa tallasii diileja, sain kameran satasella ja siihen viela kannykan kaupan paalle, ihan ku sellasta oisin tarvinnu), kaynti Petronas ja KL towereissa, ikuistettu jonku random laakintamiehen kannykan taustakuvaksi, nahnyt apinoita ja paljon hyttysia sademetsassa kaupungin keskella....
No joo, asken autoin yhta turistia loytamaan sen hostellin ku se seiso kartta kadessa tos mun koti huudeilla, konta meen sen kanssa oluselle! Lisaa myohemmin =)
Jos nyt joku ei sita tieda niin lahdin siis vaihto-opiskelemaan Balin valkoisille hiekkarannoille.... eiku siis laadukkaaseen yliopistoon! Tietenkin =) Lukukausi alkaa 2.9., eli aivan kohta, mutta sita ennen tarkotuksena on vierailla Kuala Lumpurissa.
Kotona tunnetilaa ennen lahtoa kuvaa vain yksi sana PANIIKKI! Mihinkas sita on nyt taas ittensa tunkemassa. Tunnelma oli samaa aikaa innostunut ja hieman pelottava. Pakkaamisen jatin sit viimeiseen paivaan (yllattavaa sinaansa), ku ensin olin muutaman paivan tuijottanu sita vaatekasaa ja sit sen vieressa olevaa rinkkaa ja miettiny miten hitossa saan ne tungettua tohon repun pahaseen. Onnistuin kuitenkin voitokkaasti pakkaamisessa. Aiti oli tehnyt makaroonilaatikkoa ja isi ajo lentokentalle.
Lentoyhtio oli Air China mutta kone oli sellanen viihdekeskuksella varustettu finnair. Hetken ehdin jo bilettaa sita viihdekeskuksen olomassa oloa, mutta vain todetakseni etta se sattui olemaan rikki!!! Eika koneessa ollut vapaita paikkoja, no se siita huvista! No nukutaan sitten, herasinki osuvasti aamupalaan ja melkein 8 tunnin lento olikin nopeasti takana. Mitas sitten... ois kaheksan tuntia aikaa hengaa pekingin lentokentalla. Onneks lentokentta ei ollut mitaan tuppukyla kokoa, joten aika siellakin meni nopeesti, joskin mun transit lentojen kaa oli jotain haikkaa, mut en vaan tienny mita ku ne virkailijat puhu vaan kiinaa ja aina kun kysyin niilta jotain ni ne vaan natisti hymyili mulle... Kuitenkin istuin jalleen air chinan koneeseen muutaman nihaon jalkeen ja edessa oli viela kuuden tunnin lento kuala lumpuriin. Lento meni lepposasti silla mun viereen ei tullu ketaan, joten makoilin siina kolmen penkin kohalla ja sujuvasti siestasin (tallaselta pienelta ihmiselta kun se onnistuu niin hyvin) =)
Vasyneena saavuin kentalle ja heitin rinkan selkaan ja suuntasin kohti taksi tolppaa. Oliko ehka maailman mukavin taksikuski... Tuli kaikki nokiat, raikkoset ja hakkiset kylla katettua silla matkalla... Lisaks se selosti mulle kaikkii paikkoja joissa kannattaa vierailla ja malesialaisia tapojakin tuli vahan tutuksi siina samassa... siis mun taksimatka kesti pioltoista tuntia (pelkkaa puhetta). Saavuin hostellille, jossa mut otettiin avosylin vastaan. Paikan omistaa nainen nimelta sohpie, ehka herttasin naikkonen ikina. Mulle naytettiin paikkoja ja opettiin talon tavoille. Ei vasyttany yhtaan niin istuin iltaa tossa terassilla muitten kanssa.
Tanaan on myos ehtinyt tapahtua... mainittakoon ainakin: eksyminen ostoskeskukseen (kannattaa muistaa mista ovesta tuli sisaan), hostellin loytaminen vahingossa (kiitos hyvan suuntavaiston), kameran ostaminen (miks suomessa ei saa tallasii diileja, sain kameran satasella ja siihen viela kannykan kaupan paalle, ihan ku sellasta oisin tarvinnu), kaynti Petronas ja KL towereissa, ikuistettu jonku random laakintamiehen kannykan taustakuvaksi, nahnyt apinoita ja paljon hyttysia sademetsassa kaupungin keskella....
No joo, asken autoin yhta turistia loytamaan sen hostellin ku se seiso kartta kadessa tos mun koti huudeilla, konta meen sen kanssa oluselle! Lisaa myohemmin =)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
