Ensi fiilikset Balilta

Moikka!!

Siita onkin vahan aikaa kun oon viimeksi kirjoittanut, taa alku kun on ollut varsinaista haslinkia. Ensinnakin ma olin varannu mun hostellin vahongossa neljaksi yoksi enka viideksi niin kuin olisi pitanyt, joten vikan yon majotus oli hieman epaselvaa kuala lumpurissa, onneksi kuitenki yksi vieras perui niin sain jaada samaan paikkaan. Toiseksi olin varannut Balin hostellin vahingossa vaarille paiville, joten etsin sitten keskella yota uutta hostellia kun lentoon balille oli jaljella seitteman tuntia. Onneks loytyi mukavan tuntuinen dormi, jonne buukkasin itseni.

Lentokentalle raahauduin aamulla ja tsekkasin itteni koneeseen, hyvin syodyn aasialaisen lentokoneruuan (joskin hyvin tulisen sellaisen) jalkee, otin rinkan hihnalta ja suunistin kohti taksia. Taksin sainkin, mutta silla ei ollut mitaan hajua siita mun hostellin sijainnista niin se dumppas mut jonnekki kadulle, jonka arveli olevan lahella. No mitas siina sitten? Etin rinkka selassa lahimman internetin, jotta saisin tarkemman osoitteen selville. Olin juuri maksamassa nettia, kunnes totesin etta mun rahat on viety!!! Mun taskussa oli ollu pikkunen rahapussi, johon olin vaihtanut 30 US dollaria valmiiksi, josta taksi oli ottanut jo miltein 10 dollaria (joten rahallinen menetys ei ollut suuri, eika lompakossa muuta ollutkaan kun rahaa...) Mutta mites nytten...? Hostelli ties missa ja rupioita taskussa nolla!! Siina hieman panikoituneen nakoisena hotellin tyontekija (internet paikka oli siis hotelli) tarjoitui etsimaan hostellin kanssani, silla hanen tyovuoronsa loppui aivan juuri! No eipa muu auttanut, kuin rinkka selkaan ja mopon kyytiin. Tan Edin kanssa ajeltiin pitkin kutaa varmaan kasi tuntia tuloksetta. Paikkaan ei voinut soittaa silla minulle oli ilmoitettu vain faksin numero. No edin kanssa etittiin faksi paikka ja faksattiin hostelliin. Ilmotettiin faksipaikan puhelinnumero ja pyydettiin etta soittais sinne. No ei kuulunut mitaan, joten lahdettiin taas edin kanssa eteenpain. Pysahdyttiin varmaan miljoonannen kerran kysymaan tiesiko kukaan missa kyseinen hostelli on... ei taaskaan mitaan!! Kohta kuitenkin takaani kuuluu yllattaen aani "are you Sanna?" Siina skootterin paalla istu hostellin omistaja, joka oli saanut faksin ja soittanut sinne, mutta koska ei enaa oltu siella niin se lahti meita siita lahelta ettimaan ja onneksi loysi!!! HUH HUH!! laitoin tipin (us dollareina) edin taskuun ja kiitin tuhannesti. Kiitollisena tsekkasin itseni aivan uskomattoman hienoon hostelliin ja pulahdin altaaseen ja nukuin puhtailla lakanoilla onnellisena.

Seuraavana paivana hankin heti ensimmaisena indo liittyman ja rupesin soittelemaan jengille, missa ne menee. Lopulta tapasin suomalaiset Viivin ja ollin, kaytiin yhessa syomassa ja juomassa bingtangia (paikallista olutta). Siina sitten tavattiin myos kolme helsinkilaista poikaa, jotka on kanssa tulossa kouluun. Lisaksi tavattiin yksi Iida niminen tytto. Idan seta oli tavannut netissa jonkun balilaisen naisen, jonka nimi on Michel ja jonka luona iida asuu. Taa paikallinen nainen on myos talojen valittaja, joten mentiin yhtena iltana sinne istumaan ja juttelemaan mahdollisesta kampasta. Michel tai niin kuin han haluaa itseaan kutsuttavan mami, puhuu hyvaa englantia (silla han on ollut suurlahetystoissa toissa ympari eurooppaa ja talla hetkella valittaa luksus taloja rikkaille). Talot olivat kuitenkin liian kalliita meidan budjetille ja sen han ymmarsi hyvin (hanen tytar opiskelee sveitsin yliopistossa). Han kuitenkin kysyi jos haluisemme muuttaa sinne hanen luokeen asumaan!! No hitto mikas siina, eli talla hetkella asutaan balilaisen naisen kotona, jossa vilisee myos hanen poikansa (tyttoystavinenne ja lapsineen). Aamuisen mami tykkaa laulaa karaokea lujaa (muutaman laulun olen itsellin jo duettona vetany). Iida yrittaa herattaa meita aina aamuisin joogaamaan hanen johdollaan. Itse jaan huomeen iidan kanssa ja toisen huoneen jakavat olli ja viivi. Vuokra on 150 us dollaria kuussa. Aivan loistavaa, meidan naapurit on jo esitelty meille, ja ne on nauranu meidan skootterin harjotteluille, kylan paallikko on tullut jo tervehtimaan meita, ikkunasta nakyy riisipellot ja yksi sika karsinassaan. Taivaalla lentaa paivittain kymmenia leijoja, kukkoja kiekuu (ihan kellon ympari), muita turisteja ei mailla eika halmeilla ja kaikki on niin mukavia.

Kaytiin myos ekan kerran surffaamassa. Otettiin siita rannalta sellaset paikalliset pojat meita opettamaan. Ei maksanu paljoakaan ja kivaa oli. Merivetta ja hiekkaa oli kaikkialla surffauksen jalkeen. Muutamia kertoja hienosti jo liisinkin aallon paalla. Muistoksi tosin sain vekin leukaani ja mojovan mustelman. Pikkasen kirpas, mutta pahasti ei kaynyt... Rapatessa roiskuu, vai miten se meneekaan.

Tanaan oli eka koulupaiva. Orientaatio alko balilaisilla tansseilla ja orkesteri esityksilla. Mitaan ihmeellista uutta tietoa ei saatu, mutta se jatkuu viela huomenna. Sen sain irti etta odotettavissa on ekskurisoita joista yksi suuntautuu bingtang kalja tehtaalle =P

Lisaa taas kohta! Haleja kaikille!