Kekkonen, kekkonen, kekkonen... ja mika korruptio?

Kambodiassa oli sunnuntaina vaalit ja jaatiin sinne vahan jumiin ku mikaan kulkuneuvo ei sillon liikkunu (ainakaan sinne minne me oltais haluttu). Kuiteski, jengilla oli sormenpaat mustana aanestyksen takia ja nahtiin EU:n ja YK:n vaalitarkkailijoiden autoja liikenteessa. Taalla isoin puolue on C.P.P. (cambodian peoples party) ja se julistautukin vaalien voittajaks jo aanestyspaivan puolessa valissa, ne sit niista reiluista vaaleista. Me viel kuultiin meidan tuk tuk kuskilta et ne ois jo halunnu uuden paaministerin (ku taa yks jamppa on ollu paaministerina jo reilu parikyt vuotta).

Paastiin sitten Siem Reipista eteenpain maarampaana Soeng treng niminen kaupunki, josta on sitten helppo ylittaa raja Laosin puolelle. Noh, eka saattin bussimatka jarkattya Kampong Chamiin (5 h) ja sielta piti sitten fiksata toinen bussi rajakaupunkiin. Saimme kuitenkin kuulla etta se bussi on jo buukattu tayteen, silla se lahti Phnom Penhista. Jotain piti keksia, joten saatiin sit jarkattya taksi viemaan meidat perille asti (reilu 300 kilsaa ja tasksin hinnat ei oo suomen hinnoissa =) suomessa saa maksaa yhta paljon matkasta keskustasta tooloseen). Siina valissa kuitenkin vaihdettiin viela taksia (alkaa kysyko miks ). Ne on kylla varsinaisia tilaihmeita, siis kylla havettaa suomalaisten puolesta ku ne vetaa lansivaylaa autossaan yksin, ku taalla saa henkiloautoon helposti tungettua 10 tyyppia. Niinkuin mekin onnistuneesti teimme. Polvet suuhun,ihmiset sylikkain ja eiku menoksi!! Kuoppasia mutateita "muutamia" tunteja ja ainoana vaaran lahteena oli elaimet (taalla on hirvivarotusten sijasta lehmavarotuksia) ku ne vaan hengailee tossa tiella... kanoja, ankkoja, kalkkunoita, lehmia (enimmakseen), kileja, koiria ja kissoja. Ei paljo muuta liikennetta ollu, mut joutu kuitenki kokoajan toottaa noille edessa oleville objekteille, jotka hyvin laiskasti liikku eteenpain.

NO paastiin sitten juuri illan suussa maaranpaahamme ja lysahdimme hotellin (KYLLA, HOTELLIN) raflaan syomaan (ei ollu hotelli hinnalla pilattu). Saatiin siita hotellilta viela fiksattua kyyti huomis aamuksi Laosiin. Siina istuskeltiin ja siihen ilmesty joku iso kiho ja kyseli et mista me ollaan. NO suomestahan me... niin siella taitaakin olla paljon Cambodialaisia poliittisia pakolaisia....? ooo... joo taitaa siella jotain poiliittisia pakolaisia olla, vastattiin kummastuneena.. taa jamppa vaan naurahteli ja toivotti hauskat illat ja poistui keskuudestamme. Siina sen hotellin tyontekija sitten tuli nopsaa selittamaan et se on C.P.P.:n puolueen vaali voittajia. Niin no sehan selittaa ton oudon kysymyksen, mut kauheen kiva et sille tuli suomalaisista ekana mieleen poliittiset pakolaiset =) GO, SUOMI!

Aamulla sit syotiin aamiaiset ja suunnattiin minibussilla kohti Laosia ja 4000 saaren rykelmaa mekongin helmassa. Meille oli jo etukateen sanottu etta rajalla saatetaan pyytaa lema maksua 1 dollari, mutta sita ei oikeasti pitaisi maksaa. No siina sitten meidat jatettiin ekaks Cambodian rajalle ja iloiset miekkoset siina pyytli yhta dolskua, mut me vaan naurettiin ja sanottiin ettei sita tarvii maksaa. Ne siina vahan naureskeli itekin ja lemas meidan passit ja anto meidan menna. Siina sitten kappailtiin muutama metri Laosin rajalle ja sama juttu, antakaa yks dolsku... joo, ei olla antamassa sanottiin, mut naa oliki vahan tiukempia setia. Cambodialaisille se oli sinaansa ihan sama ku me oltiin jo postumassa maasta, mut Laosiin ei ollukkaan menemista ilman sita dolskua. Me ajateltiin et annetaan niitten vahan aikaa odottaa, ni ehka ne sit kuitenki leimaa meidan passit, me kuitenki tuodaan tuloja niiden maalle, mut EI! Ne meni vaan lepuuttaa rippumattoihin ja mitaan ei tapahtunu. Heti jos dollari vilahti ni passi leimattiin, ei siina sitten muu auttanu ku heittaa perjaatteet nukaan ja maksaa se dolsku. (Siis jos sanoin et Vietnamin ja Cambodian rajan yli voit salakuljettaa mita vaan, niin naita ei voinu vahempaa kiinnostaa! Niita kiinnosti vaan se 1 dollari, ei ees kattonu mun passin kuvaa ja mun matkatavarat vaan heitettiin toiseen autoon ilmaan minkaanlaista kiinostusta niiden sisaltoon!)

Paastiin siteen toiseen bussiin, joka vei meidat rantaan, josta lahti vene viemaan meita kohti Four Thousand Islandeja, se on mekong-joessa sellanen kohta, jossa on paljon saaria ja meidan maarampaana oli Don Det niminen saari. Sinne paastiin ja saatiin oma bungalo parilla dollarilla ja viela vahan siita saaren syrjasta, vaikka ei siella missaan oikeen kauheeta hasellysta ollukaan.

Siella me viihdyttiin nelisen (vai viis?, taalla ku aikakasitys hamartyy taydellisesti) paivaa ja en oo siks kirjotellu blogiin ku siella ei oikeen ollu sahkoa (paitsi 6-10 pm, jollon generaattori lahti kayntiin). Nyt huomaa etta sadekausi on alkanu ku sataa joka paiva vahintaan kerran (kovaa) ja illalla rupee aina ukostamaan (taalla on siis ihan mega ukkosia). Saarella vaan maattiin riippumatoissa bungalon terassilla mekongin rannalla. Syotiin hyvaa ruokaa ja vuokrattin polkupyorat jolla pyorailtiin saaren hiekkapolkuja pitkin. Kaytiin katsastamassa yks vesiputous ja uitiin hiljasessa virrassa vesisateessa. Kokeiltiin myos laolaista hittia tubingia... siis kumirenkaalla kelluntaa virran mukana. Vene kavi heittamassa meidat ylavirtaan ja heitti meidat renkaan kanssa mekongin virran vietavaksi... siina sitten lilluttiin menemaan.... (ei huolta, se kuski oli siina meidan lahella kokoajan ja ohjas meidat turvallisesti rantaa ennen ku virta kavi liian voimakkaaks) Mutta aikas lujaa siina mentiin ku katto rantaviivaa ja pirun hauska tunti siina vierahti.

Saavuttiin just Pakse nimiseen kaupunkiin, joka on reilu 100 kilsaa laosia pohjoseen Don Detista. Taalla ois tarkotus vuokrata motskarit ja ajella ihmettelemassa noita ylankoja. Siella on kuulemma mageita maisemia, vesiputouksia, plantaaseja ja heimokylia. Mutta niista sitten lisaa ku oon ne nahny!

Erkka ja Anna-Maria, antaa palaa vaan. Tan parmpaa kokemusta en pysty suosittelemaan. Oon taalta matkalta saanu kylla niin paljon muistoja jotka kestaa lopun elamani!