sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Aceh sanoin ja kuvin

Vielako muistatte Achen, jonne Martti Ahttisaari toi rauhan hallituksen ja GAMin (vapauttakaa Aceh liike) vaille vuonna 2005. No rauha on pitanyt, mutta pari viikkoa sitten taalla sattui kaksi ampumavalikohtausta, jossa luultavimin GAMilaiset ampuivat vapaaehtoisia pain, kolme ulkomaalaista avustustyontekijaa loukkaantui. Ei siis mikaan ihme etta en saa lahtea yksin ulos talosta ja jos lahden seuran kanssa niin huivi tulee olla visusti paani ymparilla. Tosin mun iho on niin tumma, etta durian myyja luuli mua paikalliseksi, joten mulla tuskin on mitaan hataa =)

Heti seuraavana paivana lahdin Bundan (orpokodin aitihahmo) kanssa kavelemaan joen rannassa sijaitseviin hokkeleihin lahjoittamaan rahaa koyhille perheille, jotka eivat muuten pystyisi kustantamaan lastensa koulutusta. Perheita oli kymmenkunta ja no olot olivat mita olivat...

Miten paivani orpokodissa kuluvat?

Lapset heraavat rukoilemaan jo viiden kuuden aikaan ja lahtevat ajoissa kouluun. Itse herailen seitsemalta ja valmistelen paivan tunteja ja autan Bundaa kotiaskareissa. Maanantaista lauantaihin englannin tunteja on kaksi paivassa ja luokkien koko on noin 20 oppilasta.
Orpokodissa asuvat lapset ovat ihan mielettomia! Ne saa mut hyvalle tuulelle aina ku katon niita =) Iltasin leikin lasten kanssa (oon yrittany muistaa mita peleja itekkin leikin lapsena ja opettanu niita, hitti tuote on ollu tahan mennessa peili) ja joka paiva pitaa pelata Uno korttipelia. Jostain syysta lapset myos rakastavat tanssia mun kanssa (vaikka totta puhuakseni oon ollu aina huono tanssimaan), mutta mitapa et tekisi naiden hymyjen eteen =) Lapset ovat ahkeria ja tottelevaisia, siivoavat, tekevat kotilaksyt ja rukoilevat 5 kertaa paivassa. Syomme kolme kertaa paivassa riisia ja jotain lisuketta siihen (onneksi lapset saavat paivittain vitamiineja silla ruoka on yksipuolista, sita halvinta mahollista totta kai). Iltasin saa aina eri hedelman ja huh mita makuelamyksia niiden suhteen on ollu =) Durianista, passioniin, mandariiniin ja joihinkin joilla ei oo ees englannin kielisia nimia... Ennen nukkumaan menoa luen iltasatuja englanniksi lapsille.

Vahan on ollut poikkeuksia arjesta kun oon taalla ollu. Yks ilta oli leffa ilta ja tanaan kaytiin rannalla uimassa (jota he eivat pysty usein tekemaan silla matkat rannalle ovat heille liian kalliita, jeps kokonaiset 7 euroo, joten maksoin matkat lapsille enemman kuin mielellani). En oo ikina nahny niin innostuneita kasvoja kun tanaan becakilla (mini bussilla) rannalle mentaessa. Hyva etta lapset pysyivat housuissaan kun olivat niin innoissaan.

Yli viikko taalla on jo oltu ja tassa muutama kuva teille...

Fadlin, Nani ja Meri

Pelataan peilia

Mina ja elise englantia opettamassa....

Rannalla...

Opetellaan uimaan

5 kommenttia:

SagaWilliams kirjoitti...

Rakkaudella Sanna sanon etta mina olen mielettoman ylpea sinusta. Se mita teet on ihana asia.

Iso Systeri

Anonyymi kirjoitti...

Heiiips!
Huippu fiilis tuli taas ku luki ja katto kuvia.
Ja ylpeä sisko täälläkin :)
Tina

Malla kirjoitti...

Hei Sanna, kiva lukea sun blogia! Varmaan aika erilainen kokemus ja varmasti sen arvoinen. Toivottavast hieno reissu loppuun asti!=)

Anonyymi kirjoitti...

Sanna kuules, täällä Kymissä on 3 metriä lunta ja pakkasta parhaimmillaan -30C /-22F eli mä myyn sinne viilennystä ja sä lämpöö tänne? Its a deal or what?

Anonyymi kirjoitti...

eli terkkuja sinne tv jutta ja kärppä