Pari fotoo

Aurinko sarastaa Mt. Baturilla

Tunnelmia vuorelta

Tilasin leipää... sain, jotain aika eksoottista

Synttärit

Balilla ollaan. Lennettiin tänne Jakartan lentokentän kautta, jossa nukuttiin yötä. Oltiin varattu yks yö yhteen hotelliin (toisin sekin oltiin katottu väärin ja päädyttiin jonnekin aivan muualle). Vuokrattiin skootteri ja ruvettiin ettimään halvempaa majapaikkaa. Löydettiinkin yksi, jossa olin jo aikaisemmin ollut yötä ja muistin se aika halvaksi. Sattui just viel olemaan yksi huone vapaana.

Hieman huonoja uutisia. Nimittäin mun kamera sano sopimuksensa irti. Eli ei oo yhtään kuvaa luvassa balilta (tosin jukalla on kännykässä kamera ni ehkä sillä voi ottaa jotain kuvia. Toinen on mun puhelimen mystinen katoaminen. Kumpikaan meistä ei vaan ymmärrä mihin se on voinut jäädä. En oo viel käyttäny sitä moneen päivään ni sen katominenki tajuttiin vasta 3-4 päivää myöhemmin.

Ollaan käyty fiilistelemässä mun vanhoja maisemia missä auin. Käytiin myös moikkaamassa Yusufia, sitä mun villan omistajaa. Se oli tosi iloinen siitä ja lähetti kauheesti terkkuja Isille, Äitille ja Tinalle. Sano että sulla on niin ihana perhe. Oli todella harmillista kuulla että hänen vaimonsa on sairastunut ja ilmeisesti saanut jonku halvauksen. Mutta on kuulema paranemaan päin.

Mun synttäreitä vietettiin toivomukseni mukaan Mt. Baturilla. Herättiin aamuyöstä kahelta ja raahauduttiin autoon joka vei meidät vuoren juurelle. Siinä pimeessä alotettiin käveleminen kinttupolkuja pitkin vuorelle 1700m. Oli kyllä aikamoinen nousu. On varmaan niin huono kunto :) Vimmiset 600 metrii oli aika jyrkkää pystyseinää. Opas otti mua kädestä kiinni et jaksoin vikat metrit (Kiitos Edi.) Näky ylhäällä oli kyllä henkeäsalpaava. Aurinko nousi ja värjäsi vuoristomaiseman punaisen eri sävyillä. Samalla usva, pilvet ja kraaterista nouseva höyry sai aikaan vielä mystisen kauniin tunnelman.